Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne

Östersundomin varjokaavan rakennetun alueen suunnittelussa on keskeisiksi tavoitteiksi nostettu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kaupungissa. Näihin tavoitteisiin pyritään palaamalla kaupunkikulttuurin juurille. Rakennettavat alueet toteutetaan tehokkaasti ja näin ollen mahdollistetaan luonto- ja maaseutumaiseman säilyminen sekä parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Östersundomin metroaseman seutu 

Alueen metroon tukeutuvista yhdyskunnista rakennetaan tiiviitä pikkukaupunkeja lähiöiden sijaan.  Asemayhdyskunnat sijoittuvat tasaisin välein metron varteen jättäen asemien väliin sekä luonnon että virkistyksen kannalta riittävät viheryhteydet. Sakarinmäestä luodaan alueen keskusta, joka sijaintinsa puolesta tukee Östersundomia porttina kansallispuistoon ja alueen mittaville virkistysalueille. Kaupunkirakenteen sisällä säilytetään luonnontilaisia arvokohteita ja suunnitellaan kontrastiksi hyvin urbaaneja rakennettuja puistoja.


Alueen rakentaminen keskitetään järkevästi niin, että alavat rannat ja peltoalueet jätetään rakentamatta. Näin vältytään huomattavilta pohjatöiltä ja otetaan huomioon ilmastonmuutoksen myötä kasvava tulvariski. Rakennettavilla alueilla hulevesien hallinta toteutetaan Helsingin kaupungin hulevesistrategian mukaisesti ensisijaisesti edistämällä luonnonmukaista, hidastavaa ja avointa hulevesien käsittelyä, toissijaisesti suosimalla viherkattoja ja vettä läpäiseviä pinnoitteita katu- ja piharakenteissa.

Sakarinmäki Östersundomin kartanolta päin

Östersundomin alueesta rakennetaan kestävän kehityksen yhdyskunta. Rakentamisella pyritään luomaan tasavertaisen hyvä elinympäristö kaikille. Tämä tarkoittaa rikasta asuntokantaa, laadukasta ja riittoisaa palveluverkostoa sekä korkeatasoista työ- ja kauppaympäristöä. Hyvää elämänlaatua tavoitellaan ekologiset lähtökohdat huomioiden tukemalla energiatehokkaita liikkumismuotoja, laajaa viherverkostoa sekä monipuolista asuntokantaa.

 Aluetta kehitetään sekoitettuna yhdyskuntarakenteena, mikä tarkoittaa, että asuminen, palvelut, työpaikat ja virkistysmahdollisuudet sulautetaan tasaisesti kortteleihin. Sekoittamalla toimintoja lisätään niiden saavutettavuutta ja luodaan ympäri vuorokauden elävää yhdyskuntarakennetta. Näin lisätään myös alueen turvallisuutta ns. sosiaalisen kontrollin avulla (passive surveillance). Rakennetun ympäristön virikkeitä lisätään erityisin julkisin sisä- ja ulkotiloin, jotka kannustavat yhteisöllisyyteen, mutta mahdollistavat myös yksityisyyden säilyttämisen. Alueen rakentamisessa huomioidaan paikalliset ympäristötekijät: ilmansuunnat, maastonmuodot, tuuliolosuhteet ja meluhaitat.

Sekoittunut kaupunkirakenne
Tiivis kaupunkirakenne